Tiivistelmä

Tytöt, pojat ja ‘erojen leikki’. Sukupuolen rakentuminen koulun kuvataideopetuksen arjessa (2004)

Tutkimuksessa kuvataidekasvatusta lähestytään sukupuolen näkökulmasta, tarkentaen erityisesti koulun kuvataidetuntien viitekehyksessä toteutuviin kulttuurisen toiminnan muotoihin, ‘kuviskulttuuriin’.

Lapsen kuvanteon, puheen ja muunkin toiminnan voi nähdä tapahtuvan aina tietyssä kulttuurisessa positiossa, saavan sisältönsä hänen merkitysmaailmansa, kulttuurin rakenteiden ja sosiaalisen tilanteen tarjoamista aineksista ja osallistuvan kulttuuristen merkitysten uusintamiseen. Oletettuja yhteyksiä lasten kuvailmaisun ja heidän persoonansa tai sosiokulttuurisen kontekstinsa välillä pitäisikin hahmottaa, todentaa tai kyseenalaistaa myös kuvien syntytilannetta seuraamalla ja tekijöitä kuulemalla. Tältä ajatuspohjalta siirrettiin sukupuolta ja lasten kuvantekoa pohtiessa huomiota tyttöjen ja poikien ilmaisun eroavuuksista sosiaalisiin suhteisiin ja konteksteihin, otettiin tarkastelun kohteeksi sukupuolen merkityksellistyminen kuvataidekasvatuksen arjessa.

Käsitteessä ‘gender play’ (Barrie Thorne 1993) kiteytyy ajatus, ettei sukupuolen rakentuminen koulussa ja sen ulkopuolella ole yksisuuntaista sukupuoleen sosiaalistamista vaan muotoutuvia rajoja vuoroin vahvistava, vuoroin haastava prosessi. Ilmaisu sisällyttää itseensä sukupuolen rakentumisen ‘ruohonjuuritason’ sosiaalista moniulotteisuutta ja kompleksisuutta ja etenkin sen, että lapset ja nuoret itsekin, milloin ‘leikillisesti’, milloin ‘vakavammin’, osallistuvat sukupuolirajojen ja -merkitysten tuottamiseen ja tukemiseen mutta myös niiden horjuttamiseen ja uhmaamiseen. Tutkimus tarkastelee ja hahmottaa tätä (löyhästi suomentaen) ‘erojen leikkiä’, sukupuolen rakentumista ja merkityksellistymistä koulun kuvataideopetuksen kontekstissa, oppilaiden kuvanteon yhteydessä. Se tuo esiin, kuvailee ja tulkitsee erojen rakentumisen ulottuvuuksia ja tapoja, sukupuolimerkitysten kiinnittymistä vuorovaikutukseen, kuvantekoon ja oppilastöihin, prosesseihin, joissa keskenään kilpailevia merkityksiä nousee ja selvitetään.

Kuvataidetunnit eivät olleet koulussa sukupuolineutraaliuden saareke, niin kuin on saatettu uskoa. Sukupuoli merkityksellistyi erilaisina olemisen ja tekemisen tyyleinä, erilaisina arvoina ja estetiikkoina, töiden sisältöinä ja työnjälkenä. Se tuli esiin opettajan aloitteesta tehtävien ja tehtävänantojen yhteydessä, tai kun lehtikuvien nais- ja miesrepresentaatiot liukuivat tuntikeskusteluihin. Naisen ja miehen representaatioita esiintyi kuvisluokan teksteissä, ja niitä tuotettiin oppilastöissä. Sukupuolta tuotettiin myös eleen ja toiston kautta, esittämällä sukupuolta. Toiminnassa, puheessa ja kuvanteossa, kohtaamisissa ja keskusteluissa rajoja ja eroja rakennettiin mutta usein myös rikottiin ja vastustettiin. Erojen tuottamisen hienosyisiä tapoja tiedostava kuvataideopettaja voisi auttaa oppilaita tarkastelemaan niitä kriittisesti visuaalisessa kulttuurissa ja medioissa. Hallitsevien tyylien ja arvojen sijaan hän voisi tietoisesti nostaa esiin ja kannustaa muitakin mahdollisia tyylejä, estetiikkoja, sisältöjä ja kädenjälkiä ja siten tukea useampia tyttönä ja poikana olemisen tapoja.

Tutkimus kuuluu taidekasvatuksen tutkimusalaan ja on otteeltaan feminististä, sosiologista kulttuurintutkimusta. Aineiston keruussa sovelletaan etnografista lähestymistapaa ja sen analyysissä laadullisia, tulkitsevia menettelyjä. Tutkimuksen pääaineisto perustuu pienimuotoiseen etnografiaan peruskoulun 7. luokan pakollisilla kuvataidetunneilla syksyllä 1996, yhdentoista tyttöoppilaan, seitsemän poikaoppilaan ja heidän kuvataideopettajansa parissa.

Tutkimuksen yhden liikkuma-alueen ja resurssin muodostaa multimedian kokeileminen etnografisen kirjoittamisen tapana ja mahdollisena (taiteellisena) tutkimusvälineenä. Väitöskirjan kokonaisuuteen kuuluvat kuva-, ääni- ja videoaineiston otteista ja väitöskirjatekstistä rakennettu interaktiivinen ‘multimediaetnografia’ ja väitöskirjateksti, jotka julkaistaan cd-romina.

Avainsanat: kuvataideopetus, taidekasvatus, sukupuoli, koulu, koulukulttuuri, kuvaamataito, etnografia, multimedia